Väkivalta ei ole koskaan oikeutettua.

Väkivalta on aina tuhoisaa.

Fyysinen väkivalta on aina myös psyykkistä,
koska fyysinen väkivalta
vaikuttaa myös mielenlaatuun.

Psyykkinen väkivalta on aina myös fyysistä,
koska psyykkinen väkivalta
vaikuttaa myös kehoon.


Väkivalta on rikos.


Väkivalta on traumatisoivaa sille joka joutuu sen kohteeksi, sille joka joutuu sitä näkemään ja sille joka sitä käyttää. Väkivallassa on suuri riski traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD). Se voi aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä, muistihäiriöitä, välttämiskäyttäytymistä, masennusta, korkeampaa tarkkaavaisuusastetta, kohonnutta fyysistä ja psyykkistä hälytysvalmiutta, levottomuutta, ahdistuneisuutta, fyysisiä oireita, unettomuutta, korkeaa verenpainetta, jne.

Lapset ovat erityisen haavoittuvia, koska heillä on tarve turvautua vanhempiinsa. Jos tämä turvautuminen häiriintyy, niin riski on suuri, että lapsille muodostuu häiriöitä ja psyykkistä huonovointisuutta. Jos toinen tai molemmat vanhemmat kohdistavat lapsiin väkivaltaa, niin se aiheuttaa vakavia seurauksia lasten psyykkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Tämä pätee myös, jos lapsi on tarkkailijan roolissa. Vaikka lapset eivät edes näe tai kuule väkivallan käyttöä, niin he aistivat kuitenkin sen luoman ilmapiirin. Lasten oireet voivat vaihdella ja eniten väkivallan kohteeksi joutuneilla lapsilla näkyy selvästi traumaperäisiä oireita. Väkivallan kohteeksi joutuneiden lasten kohdalla riski on suuri, että he rupeavat itse käyttämään väkivaltaa parisuhteissaan ja suhteissaan läheisiinsä.

 

Hae välittömästi apua

  • jos partnerisi kohdistaa väkivaltaa sinuun ja/tai lapsiin.
  • jos käytät väkivaltaa partneriasi ja/tai lapsia kohtaan.

Hae apua esimerkiksi Perheasiain neuvottelukeskuksesta

Tästä löydät tietoa muista toimijoista, joilta voit hakea apua:

Ensi- ja turvakotien liitto
Naisten Linja
Tukinainen
Lyömäton linja
Maria-akatemia
Naisen väkivalta
Monika-naiset
Mannerheimin lastensuojeluliitton Lasten- ja nuortennetti
Rikosuhripäivystys
Poliisi

 

 FINSKAHUS

Väkivallan talo

”Väkivallan talo” on kuva, jossa kuvaillaan väkivallan eri muodot. Mitä eri huoneissa tapahtuu; olohuoneessa, makuuhuoneessa, lasten huoneessa, jne.?

Huolimatta siitä, käytetäänkö vain yhtä tai muutamia väkivallan muotoja, niin talo on epävakaa, koska se on rakennettu pelolle ja turvattomuudelle ja siksi siltä puuttuu vakaa perustus. Koko talo on vallan ja kontrollin alla.

Taloa ei kannata yrittää rakentaa uudelleen tai korjata ellei sen perustusta ensin rakenneta vakaaksi ja turvalliseksi. Myöskään parisuhteen tai perhesuhteiden rakentaminen tai kehittäminen ei onnistu, elleivät kaikki perheen jäsenet koe olonsa turvalliseksi. Väkivaltaa käyttävän henkilön on ensin lopetettava sen käyttö.

Alla olevassa kuvauksessa käytetään lyhennettä H väkivaltaa käyttävästä henkilöstä.


Miten väkivaltaa kumppaniaan kohtaan käyttävä H toimii?

H läimäyttää, lyö, tönii ja potkii kumppaniaan. H ottaa kuristusotteita, puree, vetää tukasta, hän tarttuu kumppaniinsa kovin ottein, pitää hänestä kiinni, estää häntä menemästä mihinkään ja sulkee tai lukitsee kumppaninsa suljettuihin tiloihin.

H käyttää terä- ja ampuma-aseita kumppaniaan vastaan. H saattaa käyttää myös muita esineitä, joilla hän voi satuttaa kumppaniaan. Kun H tekee näin, hän käyttää aktiivista fyysistä väkivaltaa. H voi myös kohdistaa fyysistä väkivaltaa lemmikkieläimiin. Joskus H hajottaa tavaroita ja tärvelee eri tavoin tavaroita ja esineitä, usein kumppanille kuuluvia esineitä. Viimeksi mainittua kutsutaan aineelliseksi väkivallaksi.

H saattaa toimia niin, että hän estää kumppaniaan nukkumasta öisin tai estää häntä saamasta terveyden- ja sairaanhoitoa. Joskus H kieltää kumppaniltaan ruokaa, vaatteita, lääkkeitä tai rahaa. H saattaa piilottaa auton avaimet niin, ettei kumppani voi liikkua mihinkään autolla. Joskus H vie kumppaninsa mielipuoliselle ajolle. Kun H toimii näin, hän käyttää passiivista fyysistä väkivaltaa.

On myös hyvin yleistä, että väkivaltaa partneriaan kohtaan käyttävä uhkailee tätä eri tavoin. H saattaa uhkailla ryhtyvänsä suhteeseen jonkun toisen kanssa tai ottavansa avioeron ellei hän saa tahtoaan läpi. H saattaa myös uhkailla vievänsä lapset kumppaniltaan. Usein H myös uhkailee vahingoittavansa kumppaniaan, lapsia tai lemmikkieläimiä. H uhkaa myös tappavansa itsensä, kumppaninsa, lapsia ja lemmikkejä. Kun H toimii näin, hän käyttää suoriksi uhkailuiksi kutsuttua väkivallan muotoa.

Joskus H pelottelee kumppaniaan eri tavoin, esimerkiksi ilmein, liikkein tai huutamalla. H hiipii kumppaninsa päälle. H seuraa kumppaniaan ja vahtii tätä. Jos H tekee näin, hän käyttää epäsuoria uhkailuja ja pelottelua. H saattaa myös käyttää ”mykkäkoulua” ja kieltäytyä puhumasta kumppanilleen ellei hän saa tahtoaan läpi. Kun H käyttää suoria tai epäsuoria uhkailuja ja pelottelua, niin sitä kutsutaan psyykkiseksi väkivallaksi. H loukkaa kumppaniaan sanoin, ilmaisuin ja haukkumanimin. H sanoo ”Huora!”, ”Idiootti”, ”Kelvoton!” jne. H väittää, että kumppani on hullu, psyykkisesti sairas, tyhmä ja jälkeen jäänyt. H esittää ”ymmärtävänsä” kumppaniaan ja hänen elämän historiaa paremmin kuin kumppani itse ja saattaa esimerkiksi väittää, että kumppani on huonosta itsetunnosta johtuen liian herkkä ”kritiikille” (oikeastaan suullisille loukkauksille), koska kumppanin vanhemmat ovat eri tavoin olleet huonoja vanhempia. H haukkuu myös kumppaniaan huonoksi vanhemmaksi. Joskus H tekee kumppaninsa naurunalaiseksi ja häpäisee häntä muiden ihmisten edessä, esim. ystävien edessä. Kun H tekee näin, hän käyttää psyykkisen väkivallan verbaalista muotoa.

H pakottaa kumppaninsa yhdyntään ja muihin seksuaalisiin tekoihin. Jos H haluaa yhdyntää ja kumppani ei sitä halua, H kohdistaa kumppaniinsa muita väkivallan muotoja, kuten esim. aktiivista fyysistä väkivaltaa lukitsemalla häntä sisään tai ulos tai esittämällä suoria uhkauksia. H voi jatkuvasti haluta yhdyntää tai hän saattaa hyökätä kumppaninsa sukupuolielimiin. H kritisoi kumppaniaan ja sanoo, että hän on huono seksikumppani. Pahoinpideltyään kumppaninsa H haluaa yhdyntään hänen kanssaan. H tekee näin kun hän käyttää kumppaniinsa seksuaalista väkivaltaa.

H katsoo, että hänellä on tiettyjä etuoikeuksia. H on ”talon Herra” ja saa mielestään tehdä mitä haluaa. H ei osallistu kotitöihin tai kodin hoitamiseen. Lasten hoitamisen H jättää kumppaninsa vastuulle. H ottaa oikeudekseen tulla ja mennä kuten haluaa eikä hän näe olevansa velvollinen ilmoittamaan missä hän on ja koska hän tulee kotiin.Kun on kyse rahasta, H haluaa kontrolloida omia ja myös kumppaninsa rahoja. H käyttää kumppaniaan taloudellisesti hyväksi ja kiristää kumppaniaan esimerkiksi uhkailemalla, että suunnitellusta matkasta ei tulekaan mitään ellei kumppani taivu H:n tahtoon tietyssä asiassa. H salaa itse omaa rahan käyttöään. Joskus H estää kumppaniaan saamasta tai pitämästä työpaikkaa. Toimiessaan näin, H käyttää taloudellista väkivaltaa.

Jos ihminen estää kumppaniaan olemasta yhteydessä perheeseensä, sukulaisiinsa ja ystäviinsä, on sekin tapa käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan. H saattaa myös estää kumppaniaan pitämästä yhteyttä työtovereihinsa esim. estämällä häntä menemästä henkilöstöjuhliin tai vastaaviin tapahtumiin. Tällaiseen käyttäytymiseen kuuluu myös puhuminen kielteisesti ja väheksyvästi kumppanin perheestä, sukulaisista, ystävistä ja työtovereista. Tällaista väkivallan muotoa kutsutaan sosiaaliseksi eristämiseksi.Kun H käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan, hän saattaa perustella etuoikeuksiaan ja ”luonnollisia oikeuksiaan” uskonnollisin ajatuksin ja argumentein. H saattaa myös pilkata kumppaninsa uskonnollista vakaumusta, arvoja ja moraalia. Näin tehdessään H käyttää uskonnollista väkivaltaa.

Joskus H käyttää erilaisia väkivallan muotoja lapsia kohtaan. Jos H käyttää väkivaltaa kumppaniaan kohtaan kun lapset ovat lähistöllä, sekin on lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vaikka H ei kohdistaisikaan väkivaltaa suoraan lapsiin.

 

 FINSKAHEM


Turvallinen koti

”Turvallinen koti” on kuva jossa koti on vakaalla pohjalla koska se on rakennettu turvallisuudelle ja väkivallan vastustamiselle.

Sellaista kotia leimaa kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Alla olevassa kuvauksessa lyhenne H käytetään sellaisesta ihmisestä, joka kohtelee kumppaniaan tasa-arvoisesti ja kunnioituksella.


Miten tasa-arvoisesti ja kunnioituksella kumppaniaan kohteleva H toimii?

H kunnioittaa kumppaninsa fyysistä koskemattomuutta tai fyysistä loukkaamattomuutta. H ei koskaan käy fyysisesti käsiksi kumppaniinsa eikä vahingoita häntä fyysisesti. H ei koske kumppaniinsa edes hyväilyllä ellei kumppani sitä halua.

H ei myöskään hajota esineitä vaan pitää sen sijaan huolen siitä, että niitä käsitellään varoen, varsinkin kumppanin esineitä.H kunnioittaa kumppaninsa tapaa liikkua kodin ulkopuolella ja yhteiskunnassa.H kunnioittaa niin ikään kumppaninsa levon ja unen tarvetta ja hänelle on tärkeää, että kumppani voi hyvin ja hän auttaa näin ollen kumppaniaan, kun tämä sairastuu. H auttaa kumppaniaan saamaan ulkopuolista apua sekä terveyden- ja sairaanhoitoa, kun tämä sitä tarvitsee.

H kunnioittaa kumppaninsa psyykkistä koskemattomuutta ja loukkaamattomuutta. H puhuttelee kumppaniaan kunnioittavasti ja kohteliaasti. Myös muiden edessä H puhuu kumppanistaan kohteliaalla tavalla. H ei käytä loukkaavia ilmaisuja tai haukkumanimiä kumppanistaan, eikä tee hänet naurunalaiseksi muiden edessä.

H osoittaa kumppanilleen luottamusta ja antaa hänelle tukensa. H näkee arvoa siinä, että kumppanilla on elämässään tavoitteita, ja hän tukee kumppaniaan. H myöntää kumppaninsa tarpeen olla yhteydessä ystäviin, sukulaisiin ja työtovereihin. H myöntää kumppanin oikeuden omiin tunteisiin ja mielipiteisiin, eikä jatkuvasti kyseenalaista tai tee niitä tyhjiksi. H kuuntelee kumppaniaan ja pyrkii ymmärtämään häntä. H ei käyttäydy uhkaavasti. H toimii niin, että kumppani tuntee olonsa kaikin tavoin turvalliseksi ja mukavaksi kaikissa tilanteissa, myös ilmaistessaan ja tehdessään asioita omalla tavallaan.

H toteuttaa taloudellista kumppanuutta niin, että hän yhdessä kumppaninsa kanssa kantaa vastuun taloudesta ja tekee taloudelliset päätökset yhdessä kumppaninsa kanssa niin, että molemmille on iloa ja hyötyä tuloista.H jakaa vanhemmuuden vastuullisella tavalla. H jakaa lasten kasvatuksen ja heihin liittyvät sitoumukset ja käytännön järjestelyt kumppaninsa kanssa. H on positiivinen, kunnioittava ja väkivallaton esikuva lapsille.

H jakaa vastuun kodin hoidosta, kotitöistä, lomista ja vapaa-ajasta kumppaninsa kanssa.H neuvottelee kumppaninsa kanssa kun H ja kumppani ovat jostain eri mieltä. H käyttää ”fair play:tä”, avoimuutta ja rehellisyyttä ja pyrkii yhdessä kumppaninsa kanssa löytämään molempia tyydyttäviä ratkaisuja.